Pääomaverotus ja ennen muuta osinkotuloverotus tulee korjata seuraavalla hallituskaudella niin, että erillisestä pääomaverotuksesta luovutaan. Hallitusohjelmassa tulee sopia laajapohjaisen veroremonttityöryhmän perustamisesta. Veroremontti tulee ottaa mukaan sosiaalipoliittisiin uudistuksiin. Osinkotuloverotus suosii niitä yrittäjiä, joiden yritysvarallisuus on suuri tai joilla on mahdollisuus kartuttaa yrityksen varallisuutta tai varaa sijoittaa omaisuuttaan yritykseen. Esim

Osa oikeistolaisista poliitikoista ja heidän lobbareistaan vaativat ”työelämään joustoja”. Muun muassa Eero Lehti on vaatinut työsopimuslakia muutettavaksi niin, että yrittäjällä olisi mahdollisuus palkata työntekijä ensin koeajaksi ja sen jälkeen määräaikaisiin työsuhteisiin. Vaatimusta on vaikea ymmärtää, koska voimassa olevan lain mukaan niin toistaiseksi voimassa olevaan kuin määräaikaiseenkin työsopimukseen voidaan liittää maksimissaan 6 kuukauden koeaika, jona aikana ty

Palkansaaja maksaa palkkatulosta tuloveroa valtiolle ja kunnalle. Osakeyhtiöstä osakas voi ottaa varoja ulos palkkana tai osinkona. Osinkotulosta maksetaan sekä tuloveroa että pääomaveroa. Osinkotulosta maksettavan veron määrä on vahvasti sidoksissa yhtiön varallisuuteen (nettovaroihin). Osingosta pääomatuloa on määrä, joka vastaa 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta 150 000 euroon saakka. Pääomatulosta 6 prosenttia on verovapaata tuloa ja 2 prosentista maksetaan pääomave

Joku aika sitten Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin otsikolla ”Miksi ruotsalaiset ovat meitä vauraampia”. Otsikko on harhaanjohtava. Artikkelista selvisi, että nettovarallisuus aikuista kohti on Ruotsissa korkeampi, kun koko varallisuuskakku jaetaan tasan aikuisten kesken (keskiarvo). Kun kaikki kansalaiset pannaan jonoon ja tarkastellaan henkilöiden keskimmäistä varallisuutta (mediaani), suomalaiset ovat ruotsalaisia vauraampia. Tämä selittyy sillä, että ruotsalainen eli

Luottotietoihin tullut maksuhäiriömerkintä saattaa estää pankkikortin ja kotivakuutuksen saamisen. Se aiheuttaa myös muita ongelmia; esimerkiksi työn saantia. Luottotietorekisteri on julkinen eikä maksuhäiriömerkinnällä ole alarajaa. Jo vähäinenkin maksuhäiriö voi aiheuttaa merkinnän rekisteriin. Vaikka maksuhäiriön aiheuttanut velka maksetaan, säilyy merkintä rekisterissä 2–4 vuotta. Velkojien suojelussa on menty liian pitkälle. Kokonaisvaltaisesti ajateltuna yhteiskunnan et

Julkiset palvelut ovat kiihtyvällä vauhdilla siirtyneet yksityissektorin hoidettavaksi, ja yhä useammin ulkomaalaisten omistuksessa oleville pörssiyhtiöille. Verovaroja siirtyy bisnesmaailmaan ja samalla liikesalaisuuden turvin piiloon julkisuudelta. Palvelujen ja tehtävien ulkoistamista on perusteltu julkisen sektorin tehottomuudella ja säästöillä. Tutkittua tietoa ei kuitenkaan ole esitetty näkemyksen tueksi. Oikeisto on luonut mielikuvan julkisen sektorin tehottomuudesta j

Suomi on tänään rikkaampi ja vauraampi kuin koskaan. Maallamme on varaa tarjota kaikille kansalaisilleen ihmisarvoinen perusturva. Erilaisilla sosiaalituilla ja kolmannen sektorin avustuksella heikossa asemassa olevia ihmisiä tuetaan, mutta ne eivät turvaa kaikille ihmisarvoista elämää, eikä aina edes perustoimeentuloa. Jokaiselle aikuiselle maksettava perustulo olisi omiaan turvaamaan kaikille ihmisarvoisemman elämän. Perustulo korvaisi erilaiset tuet ja näin esimerkiksi o

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi vuosittaisen arvionsa hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta. Se arvioi hallituksen toimenpiteiden parantaneen työllisyyttä, vaikka vaikutusten suuruutta on vaikea arvioida. Kuitenkin on selvää, että myönteinen taloussuhdanne on ollut keskeinen syy työllisyyden parantumiseen. Talouskasvun ennustetaan kuitenkin hiipuvan vuoden 2020 jälkeen yhden prosentin keskipitkän ajan kasvuvauhtiin. Valtiovarainministeriön ennusteiden muk

Heikki Vestman toteaa Keski-Uusimaan kolumnissaan 10.1.2019, että palkkaveroon tarvitaan miljardin veroale. Hän toteaa, että keskituloisen palkkavero on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopassa keskimäärin. Euroopassa vain Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on pääomatulojen verotus erotettu palkkatuloverosta. Keski-Euroopassa pääomatuloista maksetaan useita prosenttiyksikköjä korkeampaa veroa kuin Suomessa. Osakeyhtiö maksaa tulostaan veroa 20 prosenttia. Jos osakeyhtiö

Järvenpään ydinkeskustassa sijaitseva Perhelän kortteli ammottaa tyhjyyttään tällä hetkellä, kun Lujatalo vetäytyi hankkeesta juuri ennen rakentamisen käynnistymistä tänä syksynä. Rakentamisen on arvioitu lykkääntyvän kahdella vuodella. Asia on huolestuttanut kuntalaisia ja nostanut esiin monia kysymyksiä prosessiin liittyen. Yksi ongelma prosessissa on ollut avoimuuden puute, koska Perhelän korttelia hallinnoidaan kiinteistöosakeyhtiön kautta. Perhelän kortteli on muodostunu

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen tavoitteena on heikentää ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuuksia valvoa työntekijöiden etua. Kansanedustaja Matti Vanhanen on samoilla linjoilla. He kumpikin ovat sitä mieltä, ettei työpaikoilla paikallisesti asioista sovittaessa luottamusmiehen tarvitsisi edustaa työntekijöitä. Työntekijä on aina alistetussa asemassa työnantajaansa nähden. Jotta paikallisesti sovittaessa työntekijöiden tahtotila ihan oikeasti ilmenisi, he

Tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet jatkuvasti. Länsimaista Suomessa ja Ruotsissa tuloerot viimeisen 30 vuoden aikana ovat kasvaneet eniten. Euroopassa suurimmat tuloerot ovat Baltian maissa; Liettuassa, Latviassa ja Virossa. Viimeisimmän taloustaantuman aiheuttamasta Lehman Brothersin konkurssista on tullut kuluneeksi 10 vuotta. Taantuma ei ole estänyt rikkaita entisestään rikastumasta myös Suomessa. Kilpailukyvyn parantamiseen vedoten hallitukset ovat tehneet toimia, jo

Tietokirjailija Pietilä kirjoittaa Keski-Uusimaa-lehdessä, että verotus on lähes joka vuosi kiristynyt viimeisten 10 vuoden kuluessa. Väite pitää paikkansa. Bruttokansantuote (BKT) vuosina 2008 ja 2017 on hyvä peruste verotuksen vertailulle. Tilastokeskuksen mukaan suhteessa BKT:hen vuodesta 2008 vuoteen 2017 verotus on kiristynyt 41,1 prosentista 43,2 prosenttiin eli noin 2,1 prosenttiyksikköä. Verotuksen kiristys on ollut paikallishallinnon (mm. kunnallisvero) osalta noin 0